Finnish for busy people

代词– Pronominit

代词(pronominit),词虽短小,但是在句子中的意义重大。本文中,我们一起来学习芬兰语中的代词类型。

[su_box title=”目录” style=”bubbles” box_color=”#a7cb4d”]

  1. 人称代词
  2. 指示代词
  3. 疑问代词
  4. 关系代词
  5. 反身代词

[/su_box]

1.1. 人称代词

人称代词(persoonapronominit)指的是与说话人有关的人。人称代词共有六个:三个单数(我、你、他/她),三个复数(我们、你、他们)。他和她都是 “hän“。

人称代词可以进行格的变化。

代词的疑问词是 “kuka“,它也可以进行格的变化。

在口语中,人称代词会略有不同:例如,minä会变成mie

[lgc_column grid=”100″ tablet_grid=”100″ mobile_grid=”100″ last=”false”]

他/她 我们 你们 他们/她们
主格 Minä Sinä Hän Me Te He
部分格 minua sinua häntä meitä teitä heitä
属格 minun sinun hänen meidän teidän heidän
宾格 minut sinut hänet meidät teidät heidät
Keneen? minuun sinuun häneen meihin teihin heihin
Kenessä? minussa sinussa hänessä meissä teissä heissä
Kenestä? minusta sinusta hänestä meistä teistä heistä
Kenellä? minulla sinulla hänellä meillä teillä heillä
Kenelle? minulle sinulle hänelle meille teille heille
Keneltä? minulta sinulta häneltä meiltä teiltä heiltä

[/lgc_column]


1.2. 指示代词

指示代词(demonstratiivipronominit)用来指代语境中的某个事物。根据上下文可以看出它们指的是什么名词。

指示代词有:tämä “这个”,nämä “这些”,tuo “那个”,nuo “那些”,se “它 “和ne “他们”。

在芬兰语中,指示代词可以进行格的变化。

[lgc_column grid=”50″ tablet_grid=”100″ mobile_grid=”100″ last=”false”]

主格(单数) Tämä Tuo Se
部分格 tätä tuota sitä
属格 tämän tuon sen
Mihin? tähän tuohon siihen
Missä? tässä tuossa siinä
Mistä? tästä tuosta siitä
Mille? tälle tuolle sille
Millä? tällä tuolla sillä
Miltä? tältä tuolta siltä

[/lgc_column][lgc_column grid=”50″ tablet_grid=”100″ mobile_grid=”100″ last=”true”]

主格(复数) Nämä Nuo Ne
部分格 näitä noita niitä
属格 näiden noiden niiden
Mihin? näihin noihin niihin
Missä? näissä noissa niissä
Mistä? näistä noista niistä
Mille? näille noille niille
Millä? näillä noilla niillä
Miltä? näiltä noilta niiltä

[/lgc_column]


1.3. 疑问代词&疑问词

常见的疑问代词包括 (interrogatiivipronominit):

  • Kuka? – 谁?
  • Missä? – 哪里?
  • Mistä? – 从哪里?
  • Milloin? – 什么时候?
  • Miksi? – 为什么?
  • Mihin aikaan? – 几点钟?
  • Kuinka pitkään? – 多久?多长?
  • Mihin? – 到哪里?
  • Miten? – 怎么?如何?
  • Kenen? – 谁的?
  • Millainen? – 哪种?什么样的?
  • Minkävärinen? – 什么颜色?

1.4. 关系代词

Jokamikä都是关系代词,在从句中发挥的作用,类似于英语中的 “which “或 “that”的意思。

Mikä除了是关系代词,同时也是一个疑问词

Jokamikä都可以进行格的变化,如下表:

[lgc_column grid=”50″ tablet_grid=”50″ mobile_grid=”100″ last=”false”]

单数 复数
主格 joka jotka
部分格 jota joita
属格 jonka joiden
Mihin? johon joihin
Missä? jossa joissa
Mistä? josta joista
Mille? jolle joille
Millä? jolla joilla
Miltä? jolta joilta

[/lgc_column][lgc_column grid=”50″ tablet_grid=”50″ mobile_grid=”100″ last=”true”]

Mikä
主格 mikä
T-复数 mitkä
部分格 mitä
属格 minkä
Mihin? mihin
Missä? missä
Mistä? mistä
Mille? mille
Millä? millä
Miltä? miltä

[/lgc_column]

  • 阅读更多: 关系代词joka.

1.5. Reflexive Pronouns

反身代词itse用于表达某人自己做某事或对自己做某事。

它既可以加上属有后缀,也可以不加。

下表中列出了第一人称 “我自己 “和 “我们”的表达方式。

我自己 我们自己
主格 itseni itsemme
部分格 itseäni itseämme
属格 itseni itsemme
Mihin? itseeni itseemme
Missä? itsessäni itsessämme
Mistä? itsestäni itsestämme
Mille? itselleni itsellemme
Millä? itselläni itsellämme
Miltä? itseltäni itseltämme
  • 阅读更多:反身代词itse.
  • 阅读更多:动词替代itse.

965 Comments