Question Sentences in Finnish Spoken language
There are some differences between question sentences in Finnish spoken language and written language. You can find information about these below.
[su_box title=”Table of Contents” style=”bubbles” box_color=”#86ad40″]
- Spoken Language -ko/kö Questions
- Sinä-questions (Oletko sinä?)
- Te-questions (Oletteko te?)
- Possessive questions (Onksul kynä?)
- Questions with a Question Word
- Question Words (Mimmonen se on?)
- Question word Redundancy (Tuuksä milloin?)
- Reaffirmation Questions
- Questions as Requests
- Some Common Verbs in Questions
[/su_box]
1. Spoken Language -ko/kö Questions
Regular “yes or no” question sentences in standard Finnish contain the suffix -ko/kö. In spoken language, we have a little more variation. This is the most basic of the question sentences in Finnish spoken language.
1.1. Sinä-questions (Oletko sinä?)
In spoken language, sinä is often replaced by sä. This is also apparent in questions, where the -sä gets added to the end of the question instead of the -ko/kö element. Yep, in spoken language, we won’t be using -ko/kö at all!
For example, luet-sä is short for “luetko sinä“. Some assimilation of the consonants is likely to occur, thus turning luet-sä into lueksä. In the table below, I’m giving multiple options for the spoken language form, because you’re bound to hear some variation in people’s speech.
| Standard | Spoken |
|---|---|
| Luetko sinä? | Luetsä? Lueksä? |
| Kirjoitatko sinä? | Kirjoitatsä? Kirjoitaksä? |
| Menetkö sinä? | Meetsä? Meeks sä? Meeksä? |
| Oletko sinä? | Ootsä? Ooks sä? Ooksä? |
| Tuletko sinä? | Tuutsä? Tuuksä? |
| Haluatko sinä? | Haluutsä? Haluuksä? |
| Lähdetkö sinä? | Lähetsä? Läheks sä? Läheksä? |
| Tiedätkö sinä? | Tiedätsä? Tiedäksä? Tiiätsä? |
1.2. Te-questions (Oletteko te?)
In sentences aimed at multiple people, you will often hear -ks at the end of the verb instead of -ko/kö.
| Standard | Spoken |
|---|---|
| Luetteko te? | Luetteks te? |
| Kirjoitatteko te? | Kirjoitatteks te? |
| Menettekö te? | Meetteks te? |
| Oletteko te? | Ootteks te? |
| Tuletteko te? | Tuutteks te? |
| Haluatteko te? | Haluutteks te? |
| Lähdettekö te? | Lähetteks te? |
| Tiedättekö te? | Tiedätteks te? |
1.3. Possessive Questions
The same thing also takes place in minulla on-sentences: the -ko/kö will be replaced with -ks. Note how instead of hän (hänellä) and he (heillä) we use se (sillä) in the singular and ne (niillä) in the plural. This is not limited to just the –lla form, nor only to questions: it’s a general phenomenon in spoken language.
| Standard | Spoken |
|---|---|
| Onko sinulla? | Onks sulla? Onks sul? Onksul? |
| Onko teillä? | Onks teillä? Onks teil? Onksteil? |
| Onko hänellä? | Onks sillä? Onks sil? Onksil? |
| Onko heillä? | Onks niillä? Onks niil? Onksniil? |
2. Questions with a Question Word
2.1. Question Words
Some of the question words are fairly easy in spoken language: you just drop the final letter (e.g. Miks? Mist?). For other question words, the changes are more dramatic. For example, paljonko “how much” loses its -ko completely in spoken language, making the question word just paljo. The question work kuinka “how” also loses a big chunk, leaving us with just kui.
The question word milloin “when” is important to note, because in spoken language, it is commonly replaced by koska. In written language koska means “because”, but in spoken language koska can also fulfill the role of the question word “when”.
The question word mimmonen is very typical for spoken Finnish and you can find out more about it in my article on tämmonen, semmonen and mimmonen.
| Standard | Spoken |
|---|---|
| Miksi tulit Suomeen? | Miks sä tulit Suomeen? |
| Mistä tulet? |
Mist sä tuut? |
| Missä asut? | Miss sä asut? |
| Mihin aikaan se alkaa? | Mihi aikaa se alkaa? |
| Paljonko se maksaa? | Paljo se maksaa? |
| Kuinka paljon se maksaa? | Kui paljo se maksaa? |
| Kuinka myöhään se kestää? | Kui myöhää se kestää? |
| Milloin tulet? | Millo sä tuut? Koska sä tuut? |
| Millainen hän on? | Millane se on? Mimmone(n) se on? |
2.2. Question Word Redundancy (Tuuksä milloin?)
When we use a question word (e.g. Missä? Milloin? Miksi?), you will come across an interesting sentence construction that doesn’t happen in standard Finnish.
In standard Finnish, when you use a question word, you don’t need to use the suffix -ko/kö. You put the question word at the beginning of your sentence and continue the phrase as it would be in an affirmative sentence (e.g. Milloin sinä tulet?).
In spoken Finnish, it is possible to combine the suffix -ko/kö with the question word. In these spoken language questions, the verb will appear at the beginning of the phrase with (some spoken language version of) -ko/kö attached to it, after which you will find the question word and, then, the rest of the phrase.
| Standard | Spoken |
|---|---|
| Milloin sinä tulet? | Tuletsä milloin? Tuutsä milloin? Tuuksä milloin? |
| Milloin se tapahtui? | Tapahtuiko se milloin? Tapahtuikse milloin? |
| Kuinka vanha olet? | Oletsä kuinka vanha? Ootsä kuinka vanha? |
| Kuinka pitkä tämä matka on? | Onko tää kuinka pitkä matka? Onkstää kuinka pitkä matka? |
| Missä Lasse asuu? | Asuuko Lasse missä? Asuuks Lasse missä? |
3. Reaffirmation Questions
A reaffirmation question is used when the speaker wants to make sure they’re correct about something. In spoken language, these types of questions are very common. They consist of a statement, followed by the word vai “or”.
This spoken language feature is actually much easier than the roundabout way in which you’d have to confirm your fact in standard Finnish! In addition to just vai, you can also hear “vai kuinka” or “vai mitä”.
| Standard | Spoken |
|---|---|
| Muistanko oikein, että huomenna on lauantai? | Onko huomenna lauantai, vai? |
| Onko asia niin, että kaikki maksavat erikseen? | Maksaako kaikki erikseen, vai? |
| Ymmärsinkö oikein, että Matti on Espanjassa? | Matti on Espanjassa, vai? |
| Eiköhän sinne pääsee busillakin? | Bussillakin sinne pääsee vai mitä? |
| Eikö ole niin, että siitä saa sähköpostia? | Siitä saa sähköpostia vai kuinka? |
4. Questions as Requests
When you’re requesting someone to do something (e.g. go to the store or give you something), standard language most often uses voitko “can you” or voisitko “could you”.
In spoken Finnish, it’s pretty common to present these requests using the negative. A sentence like “Et sä sattuis tietään tätä?” translates directly as “You don’t happen to know this?”. Some of these sentences can occasionally also occur in standard Finnish, but they’re much less common.
| Standard | Spoken |
|---|---|
| Satutko tietämään tämän? | Et sattuis tietään tätä? |
| Viitsisitkö (voitko) käydä kaupassa? | Et viittis käydä kaupassa? |
| Ottaisitko kahvia? Etkö ottaisi kahvia? | Et ottais mitään kahvii? |
| Jaksaisitko lähteä minun kanssa? | Et jaksais lähtee mun kaa? |
| Voisitko lainata (minulle) kymmenen euroa? | Ei sullois lainaa kymment euroo? |
5. Some common verbs in questions
5.1. Spoken language questions with the verb olla
| Standard | Spoken |
|---|---|
| Olenko minä? | Olenks mä? Oonko mä? Oonks mä? Oonksmä? |
| Oletko sinä? | Oletsä? Ootsä? Ooksä? |
| Onko hän? | Onks se? Onkse? |
| Olemmeko me? | Ollaanko me? Ollaanksme? |
| Oletteko te? | Ootteko te? Oottekste? |
| Ovatko he? | Onks ne? Onksne? |
5.2. Spoken language questions with the verb haluta
| Standard | Spoken |
|---|---|
| Haluanko minä? | Haluunko mä? Haluunksmä? |
| Haluatko sinä? | Haluutko sä? Haluutsä? Haluuksä? |
| Haluaako hän? | Haluukse? |
| Haluammeko me? | Halutaanko me? Halutaanksme? |
| Haluatteko te? | Haluutteko te? Haluuttekste? |
| Haluavatko he? | Haluuko ne? Haluuksne? |
5.3. Spoken language questions with the verb puhua
| Standard | Spoken |
|---|---|
| Puhunko minä? | Puhunko mä? Puhunksmä? |
| Puhutko sinä? | Puhutko sä? Puhutsä? Puhuksä? |
| Puhuuko hän? | Puhuuko se? Puhuukse? |
| Puhummeko me? | Puhutaanko me? Puhutaanksme? |
| Puhutteko te? | Puhuttekste? |
| Puhuvatko he? | Puhuuko ne? Puhuuksne? |
So there you have it! Some special question sentences in Finnish spoken language! This article deals with syntax, which is always harder to get a grasp on than just plain morphology. I hope this article helps you!
canadian prescription drugs
drugs without a doctor s prescription
overseas pharmacies online
online prescription drugs
canadian online pharmacies reviews
Welcome to our site, your primary source for all the newest reports and coverage on the broadcasting landscape in the United Kingdom. Whether you’re interested in broadcasting, FM/AM, press, or digital media, we offer complete coverage that keeps you informed about the key developments and patterns. From latest articles to detailed analyses, our team of experienced journalists and industry analysts work tirelessly to bring you the most accurate and current data – https://ukeventnews.uk/start-your-own-music-website-now/
In conjunction to stories, we deliver informative features and opinion columns that delve into the complexities of the broadcasting industry. Our stories cover a broad spectrum of topics, including regulatory modifications, media proprietorship, and the impact of new developments. We also emphasize the successes and obstacles faced by media professionals, offering a platform for voices from throughout the industry to be heard and acknowledged.
Stay in touch with the pulse of the UK media scene through our consistently updated content. Whether you’re a media professional, a student, or simply a media enthusiast, our platform is designed to accommodate to your likes and requirements. Enter our growing community of readers and ensure you’re always in the know about the dynamic and always developing world of media in the United Kingdom.
Водоподготовка играет важное значение в обеспечении функциональности заводского оборудования – https://machinetechsolutions.ru/obzor-bloka-upravlenija-runxin-tm-f75q1-dlja-2/. Метод состоит из очистку и регулирование воды для устранения нежелательных примесей, таких как растворимые соли, биологические соединения и вредные бактерии. Это необходимо для препятствия ржавчины, накипи и прочих проблем, которые могут уменьшить производительность оборудования и уменьшить срок службы. Использование качественной водоподготовки даёт возможность не только улучшить надёжность и срок эксплуатации оборудования, но и минимизировать затраты на его обслуживание и ремонт.
Современные системы водоподготовки содержат большое количество технологических шагов и оборудования. Среди них следует отметить фильтрующие устройства, нужные для удаления больших частиц, системы ультрафильтрации, которые полностью удаляют растворённые соли, и ультрафиолетовые системы, убивающие бактерии. Также важную роль играют химические реагенты, применяемые для регулирования pH и предотвращения ржавчины. Использование автоматических систем управления существенно повышает результативность и точность процесса очистки воды, что особенно важно в условиях большого производства.
Эффективная водоподготовка оказывает благоприятное воздействие на состояние экосистемы, уменьшая количество выбросов вредных веществ в атмосферу. Использование современных технологий и техники снижает потребление воды и её загрязнение, что соответствует с требованиями устойчивого развития. Промышленные предприятия, занимающиеся водоподготовкой, не только повышают свою производительность, но и демонстрируют заботу к природным ресурсам. В результате, грамотная организация водоподготовки представляет собой конкурентное преимущество и вкладом в будущее, как для компаний, так и для социума.
Поклонникам творчества Игоря
Талькова, не пропустите! По ссылке вы найдете знаменитую композицию “Я Вернусь” Игоря Талькова Игорь Тальков Я Вернусь.
Переживите момент ностальгии прямо сейчас!
mAV hbD